Vieraskielinen seurakuntatyö

Uudessa kotimaassa moni asia on uutta: kulttuuri, tavat, käytännöt, ihmiset, arvot ja kieli. Jumalanpalvelus omalla äidinkielellä suo pienen lepohetken kaikesta vieraasta. Ei tarvitse pinnistellä ymmärtääkseen mitä ympärillä tapahtuu, voi vain olla ja liittyä mukaan.

Kokoontuminen yhteiseen jumalanpalvelukseen suo myös mahdollisuuden tavata  maamiehiä ja saada uusia ystäviä.  Kirkkokahvilla voi saada muilta hyviä neuvoja ja arvokasta tietoa moniin kysymyksiin, joita myös muut  tänne asettuessaan ovat kohdanneet.

Helsingin seurakunnissa on säännöllisesti jumalanpalveluksia ja muuta toimintaa seuraavilla kielillä:

• venäjä
• viro
• kiina
• arabia

Alppilan kirkossa on unkarinkielinen jumalanpalvelus joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai kello 14.00. Os Kotkankatu 2.

Helsingin seurakuntayhtymä tukee myös englanninkielistä toimintaa, jota järjestetään Anglikaanisessa kirkossa (The Anglican Church in Finland) ja Kansainvälisessä seurakunnassa ( The International Evangelical Church).

Seurakuntayhtymä on antanut tilat  Kansainväliselle kristilliselle keskukselle,  jossa toimii useita ryhmiä myös muilla kielillä, muun muassa amharankielellä, japanin ja koreankielellä. Keskuksen toimintaa koordinoi Kansainvälinen seurakunta (os. Ruoholahdenkatu 16) 

Äidinkieli on rukouskieli

Oma äidinkieli on ihmisen tunnekieli ja siten se on usein  myös kieli, jolla ihminen on tottunut lukemaan Raamattua ja rukoilemaan. Äidinkielellä on myös suuri merkitys ihmisen identiteetille ja itsetunnolle. Kielen kautta ihmisen  omat juuret ja kulttuuri säilyvät osana hänen identiteettiään. Tämän asian tärkeydyn ymmärsi jo 450 vuotta sitten suomen kielen isä Mikael Agricola, jonka työstä voit lukea http://www.utu.fi/agricola2007/

Näkymättömästä näkyväksi

Kun vironkieliseen seurakuntatyönhön saatiin oma työntekijä ja  toimintaa omalla äidinkielellä, totesi eräs aktiivinen seurakuntalainen: "Nyt tuntuu siltä kun olisimme tulleet näkymättömästä näkyväksi. Kun kirkko antaa resursseja oman kieliseen työhön koen, että kirkko arvostaa meitä ja voimme myös itse tehdä niin".